Saksofonisti Pentti Lahti aloitti uransa Uuden Musiikin Orkesterissa jo perustamisvuonna 1975. Viimeisenä perustajajäsenenä UMOsta eläkkeelle 65-vuotiaana jäävä suomalaisen jazzin grand old man on jättänyt jälkensä UMOn lisäksi myös yli 600 suomalaiselle levytykselle Maarit Hurmerinnasta Irwiniin.

Pentti Lahti (s. 1945) tapailee tutun lastenlaulun sanoja ja liittää ne vankasti omaan muusikkoushistoriaansa.

– ”Näin huusi viimeinen tuo mohikaani, villiä länttä enää ole ei”. Olen ollut UMOssa vakiojäsenenä jo 35 vuotta, mutta nyt on jo aika vanhimman lähteä eläkkeelle ja tehdä lopullinen sukupolvenvaihdos, Lahti tuumaa.

Pentti Lahti onkin jo ehtinyt toimia suomalaisen musiikin kentällä 1960-luvulta lähtien, niin jazzin kuin muun kevyen musiikin parissa. Olavi Virran yhtyeessä Lahti soitti saksofoniaan jo vuosina 1964-66, jonka jälkeen hän siirtyi suorittamaan asevelvollisuuttaan. Näihin aikoihin mies ei kuitenkaan voinut vielä luopua musiikin takia päivätyöstään. Musiikkihommista ei silloin voinut vielä työpaikallakaan puhua avoimesti.

– Työskentelin Pasilan konepajalla putkimiehenä 70-luvun alkuun saakka. Lopetin ne hommat, kun en saanut töistä vapaata Carolan ravintolashow’ta varten. Siitä lähtien elämänura puupuhaltimien parissa oli minulle täysin selvää.

UMO perustettiin vuonna 1975 Radion Tanssiorkesterin vanavedessä. Tällöin säveltäjä-kapellimestarit Heikki Sarmanto ja Esko Linnavalli näkivät Uuden Musiikin Orkesterin perustamisen olevan taiteellinen kannanotto uuden kotimaisen jazzmusiikin puolesta. Myös Pentti Lahti oli mukana perustamassa UMOa, jonka kaltaista yhtyettä Suomessa ei vielä tuohon aikaan ollut.

– UMOn historiassa on 35 vuoden aikana tapahtunut suuri murros. Aikoinaan oli kasa muusikkoja, jotka kaipasivat haasteellista ja taiteellisesti korkeatasoista soitettavaa. Kun se taso saavutettiin, pystyttiin luomaan suomalaiselle jazzille nykyinen tärkeä asema, Lahti kertoo.

Pentti Lahden mukaan UMOn nykyinen asema on vahvasti kapellimestari Linnavallin kovan työn tulosta.

– Edesmenneelle Esko Linnavallille UMO oli sydämen asia. On pitkälti hänen ansiotaan, että Helsingin kaupunki, Opetusministeriö ja Yleisradio alkoivat tukea UMOa 1980-luvulla.

Pentti Lahti on ansioitunut jazzin lisäksi myös muun kevyen musiikin saralla. Kahdentoista puhallinsoittimen kuten eri saksofonien, klarinettien, huilujen ja erilaisten pillien hallitsijana tunnettu erikoismies on ollut suosittu studio- ja keikkamuusikko jo vuosikymmenten ajan. Lahden levytyshistoriasta löytyy mainintoja progeyhtye Wigwamista aina Maarit Hurmerintaan ja Irwiniin saakka.

– Uskon, että jatkan vielä soittamista ja keikkailua, vaikka varsinainen päivätyö jääkin pois kalenteria täyttämästä. Niin pitkään jatkan kuin kunto kestää, Lahti nauraa.

Ja kuntohan kestää, mikäli on uskominen hänen pyöräilykilometriensä karttumaa. Miehen rutiineihin kun on kuulunut toisinaan pyöräillä työmatkoja Keravalta Helsinkiin ja takaisin – vielä näihinkin päiviin saakka.