UMO on konsertoinut koko olemassaolonsa ajan kouluissa ja ikääntyneiden hoivakodeissa. Helsingin kaupungin vanhustyön kulttuurituottaja Mauri Lehtovirta tietää, miten tärkeää kulttuuripalvelujen tuottaminen seniori-ikäisten virkistämiseksi on.
Helsingissä on tällä hetkellä noin sata vanhusten hoivakotia. Kulttuurituottaja Mauri Lehtovirta perehtyi kollegansa Jenni Varhon kanssa kulttuuriseen vanhuspolitiikkaan vuonna 2009 ilmestyneessä teoksessaan ”Taidetta ikä kaikki – Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöiden kulttuuritoiminnasta Helsingissä”.
– Kartoitimme palvelutaloihin tuotettavia kulttuuripalveluita. Väestön ikääntyessä yhä tärkeämmäksi keskustelunaiheeksi on noussut se, mitä on arvokas vanhuus, Lehtovirta kertoo.
Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu perustarpeiden lisäksi myös sosiaalisista suhteista ja henkisestä pääomasta. Nämä perusoikeudet kuuluvat tietysti myös ikääntyneemmille. Mutta mitä voisi tehdä silloin, kun kunto ei enää kestä taide-elämyksiin osallistumista oman kodin tai hoivakodin ulkopuolella?
– Hoivakodeissa elävien elämänlaatua parantaa se, että taide tuodaan suoraan heidän luokseen. Siksi vierailut ovat tärkeitä.
Mauri Lehtovirran mukaan hoivayhteisöjen asukkaissa on ihmisiä, joille ensimmäinen kosketus tiettyyn taiteenlajiin voi tulla vasta vanhalla iällä. Hoivakodeissa elää kuitenkin erilainen kirjo ihmisiä, joista jokaisella on erilainen kulttuurin kuluttamisen tausta oopperakävijöistä jazzfaniin tai vanhan iskelmän kuuntelijoihin.
– Tunnen monia, joilla ei ole ollut elämänsä aikana mahdollisuutta tai aikaa osallistua taidetoimintaan. Jazzkonsertti voi olla uusi ja virkistävä elämys. Toisaalta tunnen myös ikääntyneitä jazzin kuuntelijoita, jotka toivovat vielä kerran elämänsä aikana kuulevansa elävää orkesteria, Lehtovirta valottaa.
Lehtovirta kannustaa taiteilijoita myös rohkeasti tuottamaan hoivayhteisöihin ”vaikeampaa kulttuuria”.
– On tutkittu, että muistisairaat ymmärtävät erityisen hyvin uudenlaista taidetta, esimerkiksi modernia runoutta ja kuvataidetta. Heillä taide menee suoraan tunnemaailmaan, ilman turhaa osiin purkamista.
Lehtovirta on huomannut, että useissa Helsingin kaupungin taideyhteisöissä, kuten museoissa ja teattereissa, vanhustyön tukemista ja muuta yleisötyötä on alettu suunnittelemaan yhä enemmän. Suunta on positiivinen.
– Ilahduin kuullessani, kuinka UMO aikoo vahvistaa omaa toimintaansa kouluissa ja hoivakodeissa edelleen. UMOlla on vahva perinne tästä työstä jo 1980-luvulta lähtien.
Työssään hoivayhteisöjen kulttuuripalveluiden tuottajana Mauri Lehtovirta on nähnyt konkreettisesti, miten kulttuurin kokeminen ja harrastaminen edistää mielenterveyttä ja auttaa jopa elämään siten pidempään. Näin on hänen mukaansa kaikkien ikäryhmien kohdalla.
– Vanhusyhteisöissäkin ymmärretään nyt, että on tärkeää saada elää elämäänsä mahdollisimman rikkaasti myös loppuun saakka. Kulttuurin myötä elämä on erityisen mielekästä myös minulle, intohimoiseksi kulttuuri-ihmiseksi tunnustautuva Mauri Lehtovirta pohtii.